Terveys

Kalium laskee verenpainetta

Kaliumin kohonnutta verenpainetta alentavalle vaikutukselle on saatu uusia todisteita. Hiljattain julkaistun meta-analyysitutkimuksen mukaan kalium on myös turvallista. 

Tutkimuksessa yhdistettiin 22 kaliumtutkimuksen aineistot ja niissä käytetyt 13 000 potilaan tiedot. Tutkimuksissa oli selvitetty kaliumin vaikutuksia verenpaineeseen, kolesterolitasoihin ja katekoliamiinipitoisuuteen.

Brittitutkijoiden analyysi osoitti, että osallistujien verenpaine laski kaliumin saannin kasvaessa. Havainto koski osallistujia, joiden verenpaine oli koholla jo tutkimusten alkaessa.

Yhteys havaittiin sekä systolisen että diastolisen verenpaineen tarkastelussa. Voimakkain yhteys oli kaliumin saannin ollessa suurimmillaan 3 500–4 700 mg päivässä. Tällöin systolinen lukema aleni keskimäärin 7 mmHg, eikä kaliumiin liitetty haittavaikutuksia. 

Runsas kaliumin saanti liittyi myös pienentyneeseen aivohalvausten riskiin, mutta se ei vaikuttanut riskiin sairastua sepelvaltimotautiin tai muihin sydän- ja verisuonitauteihin.

Suomalaissuositusten mukaan kaliumin tarve on n. 3 100–3 500 mg päivässä. Kaliumia on runsaasti mm. perunassa ja maitotuotteissa.

Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Sydän tykkää oliiviöljystä, kasviksista ja kalasta

Välimeren alueen perinteinen ruokavalio saa jälleen uusia todisteita sydänystävällisyydestään. Espanjalaistutkijoiden mukaan ruokavalio voi auttaa sydän- ja verisuonitautien riskiryhmäläisiä välttämään sairastumisen. 

Välimeren perinteistä ruokavaliota noudattavat syövät runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja käyttävät kohtuullisesti alkoholia ja vain vähän punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja.

Nyt julkaistuun ruokavalion vaikutuksia kartoittavaan tutkimukseen osallistui 7 500 espanjalaista, joiden iät vaihtelivat 55–80 vuoteen. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, joista kaksi noudatti välimerellistä ruokavaliota joko pähkinöitä tai oliiviöljyä painottaen. Kolmas ryhmä toimi vertailuryhmänä ja sai vain ohjeet vähentää rasvan osuutta ruokavaliossa. Kaikilla osallistujilla oli useita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä tutkimuksen alkaessa. 

Viisivuotisen tutkimuksen aikana vajaat kolmesataa osallistujaa sairastui sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen tai menehtyi niihin. Välimerellistä ruokavaliota noudattaneet sairastuivat verrokkiryhmää harvemmin.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä New England Journal of Medicine -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Vähentääkö aamupalasi napostelua?

Jos haluat iltaherkuttelusta eroon, panosta aamupalaan.

Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan hyvin proteiinipitoinen aamupala voi nimittäin vähentää napostelua.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kunnon aamupalan nauttivat syövät hallitummin päivän mittaan ja välttyvät muita todennäköisemmin vyötärölihavuudelta. Aamupalan väliin jättävät saattavat sen sijaan tavallista herkemmin sairastua diabetekseen.

Tulokset perustuvat kokeeseen, jossa kaksikymmentä ylipainoista 18–20-vuotiasta yhdysvaltalaista joko jättivät aamiaisen väliin, söivät normaalin aamiaisen tai 35 grammaa proteiinia sisältävän aamupalan. Kumpikin aamiainen sisälsi yhtä paljon energiaa, rasvoja, kuituja ja sokereita.

Ryhmiä vertailtaessa huomattiin, että proteiiniaamiaista syöneet pysyivät paremmin kylläisinä. Tämän lisäksi magneettikuvauksissa heidän aivoissaan havaittiin vähemmän ruuan haluamiseen yhdistettävää toimintaa. Proteiiniaamupalan syöneet myös vähensivät illalla rasvaisten ja runsaasti sokeria sisältävien ruokien syömistä.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Lenkkipolulle talven jälkeen

Lumien vihdoin sulaessa ja luonnon heräillessä moni kaivelee kaapin kätköistä talven huilanneet lenkkitossunsa. Jos juoksu- tai muu peruskuntoa ylläpitävä harjoittelu on jäänyt talven aikana vähiin, on tärkeää muistaa aloittaa lenkkeily riittävän maltillisesti. Varsinkin, jos tähtäimessä on pitempi matka tai jokin muu erityinen tavoite, kannattaa suunnitella itselleen vaiheittain etenevä harjoitusohjelma tai osallistua vaikkapa juoksukouluun. Treeniohjeita löytyy monipuolisesti vaikkapa internetistä. Keholle on annettava aikaa sopeutua harjoitteluun; liian rankka harjoittelu ei kehitä kuntoa, vaan tekee elimistölle vain hallaa.

Kevään vaihtelevat lämpötilat ja olosuhteet asettavat omat vaatimuksensa myös käytettäville varusteille. Yöpakkasen jäädyttämät sulamisvedet voivat tehdä paikoitellen tienpinnat yllättävän liukkaiksi ja liukkaalla juokseminen voi altistaa paitsi kaatumisille, myös rasitusvammoille. Pahimmalta keväiseltä katupölyltä voi koettaa suojautua esimerkiksi ohuella huivilla, mutta saatavilla on myös hengityssuojaimia.

Lenkkeilymukavuuden lisäämiseksi on olemassa monenlaisia muitakin apuvälineitä, joita monella apteekilla on jo valikoimissaan. Erilaiset tukisiteet ja kinesioteipit tukevat lihaksia ja niveliä sekä estävät kiputiloja. Tukisukilla voi myös parantaa jalkojen verenkiertoa ja tehostaa lihasten toimintaa. Harjoittelua tukevien lisäravinteiden ja palautusjuomien valintaan saa apteekista asiantuntevaa apua. Urheilu- ja rasitusvammojen varalta sieltä löytyy kipugeelejä, kylmäpakkauksia ja rakkolaastareita. Liikkujankin kannattaa siis jo juoksukauden alussa tarkistaa tarvikepakkinsa, jotta harrastuksestaan saa irti parhaan mahdollisen!

Allergialääkkeistä apua katupölyn aiheuttamiin oireisiin

Katupöly yltyy leijumaan ajoväylien sulaessa ja kuivuessa lumien jäljiltä. Talvella siroteltu hiekoitushiekka muodostaa sakeita pilvihuntuja, joihin sekoittuu asfalttipölyä sekä autojen renkaista ja jarruista irtoavia partikkeleita. Liikenteen aiheuttama saaste, mm. dieselpakokaasujen kiinteät hiukkaset, helpottaa allergeenien tunkeutumista elimistöön herkistymistä lisäten.

Katupölyn hengittäminen ei ole kenellekään terveellistä, mutta erityisen haitallista se on allergikoille ja astmaatikoille.

Allergialääkkeet auttavat myös katupölyn aiheuttamaan köhintään, kutinaan ja kirvelyyn. Oireita voidaan estää ja lieventää antihistamiinitableteilla ja silmätipoilla. Tukkoiseen nenään on tarjolla mm. kortisonia sisältäviä nenäsuihkeita. Apteekkien tuotevalikoimaan kuuluu myös huuhtelukannuja, joilla voi huuhdella nenän limakalvoja.

Katujen pölytessä kannattaa välttää liikkumista ongelma-alueilla, etenkin kuivalla säällä. Jos liikkuminen on olosuhteista johtuen pakollista, voi harkita hengityssuojaimen käyttöä. Suositeltavia toimenpiteitä ovat myös ikkunatuuletuksen välttäminen ja hiukkassuodattimien asentaminen esim. asuinrakennusten tuloilmaventtiileihin.

Tietoa allergisten oireiden itsehoidosta saat apteekista.

Lähteet: Terveyskirjasto Duodecim, Allergia- ja Astmaliitto, Hengitysliitto

Muista aurinkolasit ja suojaa ihoasi

Harvinaisen pilvisen ja vähävaloisen talven jälkeen kevätaurinkoon on helppo rakastua liiankin tulisesti. Äkkiseltään oudosta valoilmiöstä haluaa saada irti kaiken mahdollisen.

On kuitenkin syytä muistaa, että auringon lumoon pitää jälleennäkemisen riemusta huolimatta suhtautua järkevästi. Talven ohentama iho ottaa helposti itseensä UV-säteilystä. Niin ikään auringon ja lumen heijastusvoiman yhteisvaikutus on liian kirkas cocktail silmille.

Aurinkoon tulee totutella vähitellen, jotta iho saa suojaavaa rusketusta ja päällimmäinen ihosolukerros alkaa paksuuntua. Ihon luontaiset suojamekanismit eivät käynnisty kuin napista painaen.

Valkeat keväthanget voivat heijastaa peräti 80 prosenttia auringon UV-säteilystä. Näin silmän sarveiskalvoa rasittavat sekä suoraan tulevat että heijastuneet UV-säteet. Laadukkaat ja riittävän suuret aurinkolasit suojaavat myös sivuilta lähestyviltä säteiltä. Lasien kehyksessä olevat merkinnät UV 100 % ja UV 400 ilmaisevat, että lasit torjuvat UV-säteilyn kokonaan. Erityisen tärkeätä on pienten lasten silmien suojaaminen.

Kaikki liikunta laskee verenpainetta

Liikunta on erinomainen verenpaineen alentaja. Sekä kestävyysliikunta että lihasharjoittelu auttavat hillitsemään verenpainetta. Erityisen tehokkaaksi Australiassa tehdyssä tutkimuksessa osoittautui isometrinen lihasharjoittelu.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 93 liikuntatutkimuksen analysointiin.

Analyysin mukaan kestävyysliikunta, kuten jumppa ja lenkkeily, alentaa etenkin korkeasta verenpaineesta kärsivien lukemia. Perinteinen lihasharjoittelu oli tehokkaimmillaan potilailla, joiden verenpaine oli lievästi kohunnut, mutta ei vielä täyttänyt varsinaisen verenpainetaudin kriteeriä. 

Verenpaine aleni kaikilla tutkituilla liikuntamuodoilla. Suurin vaikutus oli isometrisellä lihasharjoittelulla, jossa lihaksia vahvistetaan staattisesti pitämällä niitä jännittyneinä esimerkiksi pysymällä paikallaan punnerrusasennossa. Isometristä harjoittelua testattiin tosin vain muutamassa tutkimuksessa, joten johtopäätökset eivät ole kovin varmoja.

Joka tapauksessa tutkimuksen yhteisanalyysi vahvistaa käsitystä liikunnan terveellisyydestä ja kyvystä alentaa verenpainetta. Erot eri liikuntamuotojen välillä olivat vähäisiä, joten todennäköisesti verenpainetta voi alentaa harrastamalla mitä tahansa liikuntaa.

Tulokset julkaistiin tieteellisessä Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Korkea verenpaine voi altistaa dementialle

Korkealla verenpaineella voi olla yhteys iäkkäiden henkilöiden suurentuneeseen dementian riskiin, jos heidän muistinsa ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat jo heikentyneet. Havainto perustuu yhdysvaltalaiseen tutkimukseen.

Hiljattain julkaistut tutkimustulokset nojautuvat 1 400:n kognitiivista mielenheikentymää potevan verenpainemittauksiin. Tulosten mukaan muisti ja muut älylliset ja tiedolliset toiminnot näyttävät heikentyvän nopeammin henkilöillä, joiden systolinen verenpaine on pitkäaikaisesti yli 140 mmHg ja diastolinen verenpaine yli 90 mmHg.

Havainnot viittaavat siihen, että korkea verenpaine voi nopeuttaa iäkkäiden muistin heikentymistä, mutta on olemassa myös aivan toisensuuntaisia tuloksia. Äskettäin julkaistussa hollantilaistutkimuksessa kohonnut verenpaine liittyi vähäisempään dementian ja sitä lievempien muistiongelmien riskiin yli 85-vuotiailla.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Kasvisten syönti suojaa sydäntä

Kasvisruokavalion noudattaminen on valinta, josta sydän tykkää. Oxfordin yliopiston mukaan kasviksien syöjät välttyvät sydän- ja verisuonitaudeilta selvästi todennäköisemmin kuin lihaa ja kalaa syövät. Tämä johtuu todennäköisesti kasvissyöjien alemmasta verenpaineesta ja paremmista kolesteroliarvoista.

Tutkimuksessa kerättiin 45 000 vapaaehtoisen terveystietoja 1990-luvulta vuoteen 2009. Osallistujista 35 prosenttia oli kasvissyöjiä, mikä on tutkimuksissa poikkeuksellisen suuri määrä. Tämän ansiosta tutkijat pystyivät tekemään tarkkoja arvioita kasvisruokavalion vaikutuksista.

Kun kasvissyöjiä verrattiin sekaravintoa syöviin, kasvissyöjien riski joutua sydänoireiden takia sairaalahoitoon tai kuolla sydänoireisiin havaittiin 28 prosenttia pienemmäksi kuin lihaa ja kalaa syövien.

Tutkijat uskovat tämän perustuvan riskitekijöiden eroilla. Ainakin verenpaine ja kolesterolipitoisuus olivat kasvissyöjillä paremmalla tolalla, ilmeisesti juuri heidän ruokavalionsa vuoksi.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Apteekista apua kuivasilmäisyyteen

Nykyisen työympäristön runsas näyttöpäätetyöskentely on omiaan lisäämään kuivasilmäisyyttä. Muita kuivasilmäisyyden aiheuttajia ovat mm. kuiva pakkasilma, pitkä lämmityskausi, koneellinen ilmastointi, väestön ikääntyminen, allergiat ja monet sairaudet sekä niiden vuoksi käytettävät lääkkeet.

Myös voimakkaasti yleistyneet silmän taittovirheitä korjaavat kirurgiset operaatiot aiheuttavat usein tilapäistä kuivasilmäisyyttä. Piilolasien käyttämistä kannattaa välttää, mikäli on taipumuksia kuivasilmäisyyteen.

Kuivasilmäisyyden oireita ovat kuivuuden tunteen lisäksi kirvely, kutina, roskan- tai hiekantunne, silmien väsyminen, valonarkuus ja jopa näkökyvyn vaihtelu.

Tyypillisin oirehtija on yli 40-vuotias nainen, mutta kuivasilmäisyyttä voi esiintyä lähes kaikenikäisillä, lapsilla se on kuitenkin harvinaista.

Kuivasilmäisyyden itsehoidon ohjeita saa helpoiten lähimmästä apteekista, josta löytyy ilman reseptiä monia eri valmisteita. Apteekista saa myös asiantuntijan mielipiteen siitä, olisiko kuivasilmäisyyden vuoksi aihetta kääntyä lääkärin tai silmälääkärin puoleen.

Lähteet: Terveyskirjasto Duodecim, Allergia- ja Astmaliitto

Probiootit avuksi atopian ehkäisyssä

Probiootit ja tietyt rasvahapot saattavat auttaa ehkäisemään lasten atooppista ihottumaa. Tämänsuuntaista tietoa on saatu tutkimuksista, joissa erityisesti Lactobacillus rhamnosus -bakteerit vaikuttivat toimivilta.

Archives of Dermatology -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 21 atopiatutkimuksen aineistoihin, jotka koostuvat yhteensä 6 900 lapsen ja äidin tiedoista. Osassa tutkimusta valmisteita annettiin äideille ja osassa lapsille.

Kun tutkimusten aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen, probioottivalmisteet annettuna äidille tai lapselle vähensivät lasten atooppista ihottumaa. Myös suoliston suotuisaa bakteerikasvustoa tukevat probiootit pienensivät atopian todennäköisyyttä.

Rasvahappovalmisteista linoleenirasvahappo lievensi atopiaa. Mustaherukan siemenistä puristetut öljyvalmisteet ehkäisivät myös atooppisen ihottuman kehittymistä. Mustaherukan siemenöljyssä on linoleenirasvahapon lisäksi terveellisiä omega-3-rasvahappoja.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Beetasalpaajat tutkitusti tehokkaita

Beetasalpaajalääkkeistä on paljon hyötyä sydämen vajaatoimintaa poteville, mutta lääkärit eivät ole olleet varmoja, mikä beetasalpaaja olisi potilaille paras. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikki beetasalpaajat ovat yhtä tehokkaita, joten lääkärit voivat valita minkä tahansa.

Tutkimuksen tulokset pohjautuvat suurimpaan aiheesta tehtyyn meta-analyysiin, jossa yhdistettiin 21 laatukriteerit täyttävän tutkimuksen aineistot. Tutkimuksissa beetasalpaajia verrattiin lumevalmisteisiin tai toisiin beetasalpaajiin.

Yhdessä analysoituna aineistot osoittivat, että kaikki beetasalpaajat pidensivät potilaiden elinikää yhtä hyvin. Eroja ei löytynyt siitäkään, miten paljon eri beetasalpaajat tehostivat sydämen pumppauskykyä. Tästä huolimatta on mahdollista, että jotkin lääkkeet sopivat toisille potilaille paremmin kuin toisille esimerkiksi haittavaikutusten osalta.

Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista, kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim